Kuivasjärven pohjapato

KUIVASJÄRVEN POHJAPATO

Kuivasjärvi ja sen valuma-alue (35.56) kuuluu Ikaalisten reitin ja Kokemäenjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on noin 6,53 km2 ja valuma-alue noin 161,2 km2. Kuivasjärven vedet purkautuvat järven luusuasta, jonka rannalla nyt olet, Kuivasjokea pitkin Niemenlammin läpi ja edelleen Jarvanjokea pitkin Kaitoihin vesiin.

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Kuivasjärven vedenpintaa on laskettu lasku-uomaa perkaamalla 1900-luvun alkupuolella noin puolellatoista metrillä. Viimeisten vuosikymmenten aikana paikalliset rannanomistajat ovat olleet erittäin huolissaan Kuivasjärven tilasta ja sen rehevöitymiskehityksestä. Järven suurimpina ongelmina onkin pidetty järvellä esiintyviä levälauttoja ja alhaista alivedenkorkeutta sekä järven matalien lahtien umpeenkasvamista. Kuivasjärven vedenpinnan nostoa on suunniteltu jo 1970-luvun alkupuolella, mutta hanke ei edennyt.Kivipato joen luusuassa.

Hanketta alettiin herätellä uudestaan. Vuonna 2009 teetettiin kunnostussuunnitelma, jolla haettiin 19.7.2011 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta lupaa keskivedenpinnan nostamiseksi lähemmäs aiemmin järvellä vallinneita vedenkorkeuksia. Kuivasjärven kalastuskunta hakijakumppaneineen toimi luvan hakijana ja työn toteuttajana.

TEHDYT TOIMENPITEET

Lupa vedenpinnan nostolle saatiin 27.12.2016. Kuivasjokeen, järven luusuaan rakennettiin erilaisista kiviaineksista pohjapato. Padon tiiviys ja harjan muoto vahvistettiin käyttämällä tiivisteenä ruostumatonta teräslevyä, jota myös kutsutaan ”patosydämeksi”.

Patoalue verhoiltiin ja kivettiin koskimaiseksi kalan nousun mahdollistamiseksi järveen. Patorakenteeseen asennetiin suljettava alivirtaamaputki turvaamaan riittävää alivirtaamaa alapuoliseen Kuivas-Jarvanjokeen. Rakennettu pato nosti Kuivasjärven alivedenkorkeutta n. 40 cm.  Keskivedenkorkeus nousi noin 15 cm. Ylivedenkorkeuden arvioidaan laskevan noin 5-10 cm. Hankkeen johdosta maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 9,29 ha.

Kivipato.

Padon rakentaminen toteutettiin talvikaudella alimpien vedenkorkeuksien ja virtaamien aikaan.  Rakentamisvaiheessa irtoavan kiintoaineen kulkeutumista lähialueille vähennettiin työkohteeseen asennettavilla suodatinmatoilla.

Kivipato.

Uoman pohjaan asennettu ”patosydän” ruostumattomasta teräslevystä. Uoma on maisemoitu muistuttamaan luonnonmukaista koskikynnystä (kuva Pirkanmaan ELY-keskus).

VEDENPINNAN NOSTON VAIKUTUKSET

Vedenpinnan nostolla parannettiin järven virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten uimista, vesillä liikkumista ja kalastusta. Vedenpinnan nostolla saatiin myös kasvatettua järven vesitilavuutta, joka osaltaan parantaa mm. järven vesimassan happitaloutta ja vähentää vesikasvillisuuden leviämistä. Hankkeesta johtuen järven tilavuus kasvoi noin 0,98 milj.m3.

Ihmisiä istumassa penkillä kivipadon vieressä.

HANKKEEN KUSTANNUKSET

Vedennostohankkeen rakennuskustannukset olivat noin 15 000 €. Aluehallintoviraston lupamaksu pohjapatohankkeelle oli 6960 € ja alaville kiinteistöille aiheutuneet korvattavat kustannukset 3020 €.

Hanketta rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus sekä Kuivasjärven kalastuskunta eri tavoin keräämillään varoilla. Talkootyön osuus kustannuksista oli noin neljäsosa.

Kuva opastaulusta, jossa tietoa pohjapadosta.